|
Torstai 8.4. 41.päivä
Heräsin hieman ennen kasia enkä saanut enää unta. Korvatulpat ovat kyllä mainio keksintö. Aina sattuu joku kuorsaaja tupaan, niin ei hermo mene kuorsausta kuunnellessa.
Katselin kun muut tekivät aamiaisensa ja lähtivät hiljalleen matkaan. Päätin kipaista Kahperusvaaralla suksilla ajatuksena laittaa viestiä ja kuvaa eteenpäin. Sain myös hieman uutta säätietoa. Huomiselle ja ylihuomiselle on räntää luvassa mutta taidan joka tapauksessa Meekonjärvelle hiihtää jos vaan tuuli antaa myöden. Se on kuitenkin vain kolmen tunnin etappi niin sen menee vaikka ilma ei kovin hyvä olisikaan. En aivan Kahperusvaaran korkeimmalle huipulle viitsinyt laiskuuttani hiihtää vaan laskin loivaa puolta alas ja hiihdin takaisin tuvalle. Koko reissu oli varmaankin vain tunnin mittainen.
Kun palasin tuvalle, oli se miehitetty kelkantuomilla hiihtäjillä. Hiihtelijät lähtivät onneksi nopeasti matkaan mutta pian saapui Meekon suunnalta ensimmäisen päivämatkalaiset lepäämään ja syömään eväitä. Tupaan tuli majoittumaan yksi kolmen miehen ryhmä sekä kuusi nuorta partiolaista ja myöhemmin vielä kaksi miestä joista toinen oli farkuilla liikkeellä. Luulisi farkkujen olevan hieman viileät, mutta tiedä häntä. Kolmen miehen sakki tarjosi illan suussa hieman nuudeleita kun tekivät iltapalaa.
Lounaaksi paistoin lettuja ja tein vadelmakiisselistä hilloa päälle. Hyvää oli. Laihtumisen varaa on kyllä vielä joten ei tässä varmaankaan mitään hätää ole. Rasvojakin jää varmaankin yli niin siinäkin on hätätapauksessa energiaa yllin kyllin.
Kello on vasta yhdeksän illalla ja kaikki muut ovat jo jotakuinkin nukkumassa. Ihme porukkaa. Lähden huomenna muiden jälkeen liikkeelle kun kiirettä ei ole niin koitan vielä olla hereillä jonkin aikaa. Eikä täällä kovin helposti unta saa kun on vielä varsin valoisaa. Aamupäivä oli vielä puolipilvistä ja tuuli tuntuu yltyvän ainakin tässä kohdin. Saattaa olla, että lunta hieman satelee jo nyt mutta sitä on vaikea sanoa kun tuuli kuljettaa muutenkin irtolunta.
|
